Mikä koirarotu sopii minulle? Tommy Wirénin vinkit

Koirarodut

Koirat jakautuivat omiksi rotutyypeikseen noin 3000–4000 vuotta sitten, kun koiria hyödynnettiin erilaisissa tehtävissä. Koira on ollut avuksi ihmisen rinnalla esimerkiksi metsästyksessä ja vahtimisessa, joiden on jopa arvioitu olevan vanhimpia koiralle kuuluneita työtehtäviä. Nykyään tuntemamme suunnitelmallisen rodunjalostuksen arvioidaan alkaneen 1800-luvulla, jolloin myös koiranäyttelyt saivat alkunsa. 

Rotukoirat ovat koiria, jotka kuuluvat joko kansainvälisesti tai kansallisesti tunnustettuun rotuun tai rotumuunnokseen. Rotukoiran sukupuussa on saman rotuisia esivanhempia vähintään kolmessa sukupolvessa. 

Tiesitkö, että Suomessa yli 60 % kaikista koirista on rekisteröityjä rotukoiria? Suomessa onkin henkeä kohden eniten rekisteröityjä rotukoiria maailmassa. 

Eri koirarodut jaetaan ryhmiin alkuperäisen käyttötarkoituksensa tai ulkoisten piirteidensä mukaan. Jaottelu kymmeneen eri ryhmään perustuu kansainvälisen koiranjalostusliiton FCI (Fédération Cynologique Internationale) tekemään luokitteluun.  

Roturyhmiä ovat: 

• FCI 1 Lammas- ja karjakoirat (paitsi sveitsinpaimenkoirat) 
• FCI 2 Pinserit, snautserit, molossityyppiset ja sveitsinpaimenkoirat 
• FCI 3 Terrierit 
• FCI 4 Mäyräkoirat 
• FCI 5 Pystykorvat ja alkukantaiset koirat 
• FCI 6 Ajavat ja jäljestävät koirat 
• FCI 7 Seisovat lintukoirat 
• FCI 8 Noutajat, ylösajavat koirat ja vesikoirat 
• FCI 9 Seura- ja kääpiökoirat 
• FCI 10 Vinttikoirat 

Uusia virallisia koirarotuja voi syntyä, jos rotua jalostanut maa anoo risteytykselle hyväksytyn rodun asemaa. FCI:n alaiset rodut ovat kansainvälisesti tunnustettuja, mutta myös kansallisesti hyväksyttyjä rotuja on olemassa. Koirarodun hyväksyminen vaikuttaa esimerkiksi koiran mahdollisuuksiin osallistua näyttelyihin ja saavuttaa muotovalion arvo. Jotkin maat ovat myös kieltäneet paikallisesti tiettyjen rotujen kasvattamisen. Esimerkiksi Tanska on kieltänyt pitbullterrierien ja dogo argentinojen kasvattamisen.  

Millaisten rotuominaisuuksien kanssa haluat elää?

Tommyn tärkein kysymys jokaiselle sopivaa koirarotua pohtivalle on, millaisten koiran rotuominaisuuksien kanssa koiranomistaja haluaa elää? Jokaisella koirarodulla on sisäsyntyisiä taipumuksia, jotka ohjaavat koiran käytöstä päivittäin. 

”Jos otat spanielin tai vinttikoiran, niin sä elät vinttikoiran tai spanielin elämää. Voit opettaa kaikenlaisia temppuja ja tehtäviä, mutta koira on edelleen rotunsa edustaja. Ja tässä rodussa on tietyt rotuominaisuudet, eli sisäsyntyiset taipumukset, jotka pitäisi saada itselleen selville”, Tommy korostaa. 

Koirien rotuominaisuuksia ovat esimerkiksi: 

• Metsästyskäyttäytyminen 
• Paimentaminen 
• Haukkuherkkyys 
• Vartioiminen 

”Samat ominaisuudet ovat eri vahvuisia eri koiraroduissa. Eri ominaisuuksia voi vahvistaa, mutta jalostuksella vahvistetut ominaisuudet ovat kuitenkin rodussa yhä olemassa”, Tommy toteaa.

Koirarotujen erilainen metsästyskäyttäytyminen 

Rotujen välillä yksi keskeisistä eroista on erilainen metsästyskäyttäytyminen. Karkeasti voidaan todeta, että villien koiraeläinten, kuten susien, kettujen ja dingojen metsästyskäyttäytyminen seuraa kaavaa saaliin etsiminen – tuijottaminen – vaaniminen – takaa-ajo – tarttumispurenta – tappopurenta – paloittelu – syöminen. 

Kun koiria on jalostettu, eivät kaikki metsästyskäyttäytymisen vaiheet ole olleet toivottavia, kun taas osa vaiheista on ollut ihmisen kannalta elintärkeitä. Esimerkiksi jo vinttikoirien virtaviivainen ulkonäkö viestii takaa-ajon suuresta merkityksestä, mutta koiran into jäljestää saalista sen kadotessa näköpiiristä ei ole yhtä korkea kuin esimerkiksi ajavilla koirilla – suomenajokoira ei kaihda tunteja kestävää jäljestämistä saaliin perässä. 

“Mikä tahansa koira, joka on opetettu menemään kanin perään, antaa ensimmäisen tunnin jälkeen periksi. Ajokoira taas vetää perässä vuorokauden – kertoo vähän siitä, millainen palo tekemiseen on, eikä tätä kouluteta nakeilla. Tällaisen voimakkaan palon ja käytöksen kanssa eletään arkea”, Tommy muistuttaa.

Noutavat lintukoirat, kuten labradorinnoutaja, kultainennoutaja ja cockerspanieli, kanniskelevat usein mielellään suussaan erilaisia esineitä aina pallosta omistajan villasukkaan. Näiden koirien metsästyskäyttäytymisessä korostuvat yleensä etsiminen, takaa-ajo ja tarttumispurenta. 

Tiesitkö, että labradorinnoutaja on ollut suosituin koirarotu Suomessa jo viidentoista vuoden ajan, vuosina 2009–2024? Rotu on ollut myös maailman suosituimpien koirarotujen listauksen kärkipaikoilla jo vuosia. 

Olennaista eri rotujen metsästyskäyttäytymisessä on ymmärtää, että metsästyskäyttäytyminen heijastuu tuiki tavalliseen arkeen koiran kanssa, vaikka koira ei olisi apuna metsästyksessä. Esimerkiksi rottakoirilla ja pienpetometsästäjillä, kuten australian-, brasilian- ja cairnterriereillä lähes kaikki metsästyskäyttäytymisen vaiheet ovat yhä läsnä koirien käyttäytymisessä. Käytännössä tämä voi näkyä esimerkiksi koiran vilkkautena ja itsevarmuutena, mutta myös ylipäätään suurena kiinnostuksena ympäristöä kohtaan. Haasteita saattavat asettaa perheen pienet ja pakenevat lemmikit, jotka voivat laukaista koiran metsästyskäyttäytymisen eri vaiheet. 

”Tosi paljon on asiakkaita, jotka sanovat, että ovat tutustuneet rotuun, mutta eivät tienneet, että tällaisia nämä ovat. Tässä tulee kuilu, että mitä asiat käytännössä tarkoittavat – miltä tuntuu tai näyttää, kun esimerkiksi jokin rotuominaisuus on voimakkaana esillä. Riistaviettinen spanieli on nenänsä vallassa, ympäristö kiinnostaa ja aivot tuuttaa varattua, kun taas samassa tilanteessa paimenkoira jättää haistelun helpommin sikseen”, Tommy kertoo. 

Paimentaminen 

Paimenkoirat ovat toimineet ihmisten apuna niin lampaiden kuin esimerkiksi nautojenkin siirtämisessä ja ohjailemisessa. Osa paimenkoirista on myös jalostettu vartioimaan karjaa itsenäisesti. 

Paimenkoirilla metsästyskäyttäytymisessä korostuvat yleensä tuijotus, vaaniminen ja takaa-ajo. Eri paimenkoirien työskentelytyylit voivat poiketa toisistaan. Esimerkiksi bordercollie on tunnettu tiiviistä tuijotuksestaan ja matalasta vaanimisestaan, kun taas australiankarjakoira ei yleensä kaihda karjan iholle menemistä. Myös haukkuminen ja juokseminen kuuluvat joidenkin paimenkoirien työkaluihin ohjailla karjaa. 

Kannattaa muistaa, että vaikka rodun alkuperäinen käyttötarkoitus olisi paimennus tai vaikkapa lintujen noutaminen, ei tämä tee koirasta yleensä vielä toimivaa työkoiraa. Taipumusten lisäksi tarvitaan koulutusta.

Arjessa koiran sisäsyntyinen taipumus paimentamiseen voi näkyä esimerkiksi yrityksenä paimentaa perheenjäseniä – leikkivät lapset saattavat huomata bordercollien kiertämässä kehää lasten ympärillä, kuono lähes maata viistäen ja katse lasten silmiin kohdistuen. Paimenkoirat voivat myös lähteä reaktionomaisesti nopeasti liikkuvien kohteiden, kuten autojen, pyörien tai vaikkapa jänisten perään. 

Monet paimenkoirarodut ovat tuttu näky erilaisten koiraharrastusten parissa. Ihmisen kanssa työskentelystä nauttivista, kontaktihaluisista ja tarkkaavaisista paimenkoiraroduista saakin oivan kumppanin niin treeni- kuin kilpakentillekin. 

”Paimenkoira, joka on jalostettu tekemään ihmisen kanssa ja ihmisen ohjauksessa töitä on jo lähtökohtaisesti kiinnostunut ihmisestä ja ihmisen eleistä. Jos yrität ajokoiran kanssa tehdä saman homman, kuin mitä teet vaikka bordercollien kanssa, niin ollaan ihan eri planeetoilla. Toki bordercollien hallittavuus taas joutuu koetukselle, kun se viedään lammaslaitumelle ja rotuominaisuus syttyy”, Tommy toteaa. 

Suomessa suosituimpia paimenkoirarotuja ovat shetlanninlammaskoira ja saksanpaimenkoira, jotka molemmat mahtuivat suosituimpien koirarotujen top 5 -listaukseen vuosina 2022–2024. 

Haukkuherkkyys 

Monelle suomalaiselle tutut pystykorvat, kuten suomenpystykorva, ovat olleet merkittävä apu toimiessaan lintukoirina. Haukkuva lintukoira jää puun alle haukkumaan periksiantamattomasti, mikä kiinnittää linnun huomion siksi aikaa, että asetta pitelevä metsästäjä pääsee tarpeeksi lähelle lintua. 

Metsästys ei kuitenkaan ole ainoa tehtävä, jossa koiran haukusta on ollut hyötyä ihmiselle. Hälyttävästä haukusta on ollut apua myös esimerkiksi vahtimisessa – kuuluva haukku herättää ihmisen huomion. Esimerkiksi pieni kleinspitz tai luostarien vahtikoirana toiminut tiibetinspanieli eivät ole vakuuttavimpia omistajansa suojelijoita, mutta voivat ilmoittaa vierailijoista tai oudoista äänistä haukullaan. Suurikokoinen leonberginkoira puolestaan on varsin uskottava vahtikoira, jonka komea haukku ilmoittaa vieraiden saapumisesta. 

Haukkuherkän koiran omistaja saa itselleen yleensä kuuluvan perheenjäsenen, jonka tapa reagoida erilaisiin ärsykkeisiin on haukkuminen. 

”Koira ilmaisee haukkumalla, kun ympäristössä tapahtuu jotakin sellaista, joka koiran mielestä vaatii huomiota ja toimintaa. Jos koira kuitenkin ilmaisee haukkumalla jatkuvasti kaikkia rappukäytävän ääniä kerrostalossa, voi edessä olla ongelma”, Tommy huomauttaa. 

Vartioiminen 

Vartioiviin koirarotuihin mahtuu useita erilaisia rotuja. Laumanvartijoina tunnetut tiibetinmastiffit poikkeavat merkittävästi esimerkiksi vartiokoirana käytetystä dobermannista. Tiibetinmastiffi on jalostettu vartioimaan itsenäisesti karjaa ja ratkaisemaan sekä määrittelemään uhkaavat tilanteet itse, kun taas dobermanni on tottunut työskentelemään yhteistyössä ihmisen kanssa. 

Koiran rotuominaisuutena vartioiminen voi näkyä esimerkiksi siinä, että koira pysyy hyvin omalla pihallaan, missä se tarkkailee aktiivisesti ympäristöään ja ilmoittaa vierailijoiden saapumisesta tai poikkeavista ärsykkeistä haukkumalla tai lähestymällä itse kummallista kohdetta. 

"Vartioivat rodut ovat usein helposti hallittavia ja ne ovat pihasidonnaisia, mutta niillä on erittäin voimakas taipumus pitää resursseistaan kiinni”, Tommy toteaa. 

Osa vartioivista koiraroduista omaa myös suojelutaipumuksia, esimerkiksi rottweiler. 

”Mulla oli rottweilereita 15 vuotta. Ne ovat todella kivoja ja helppoja koiria, mutta niillä on aikamoinen puolustushalu ympäristöä kohtaan. Tämä ei ole esillä koko ajan, mutta tulee esille, kun koirat kokevat ympäristön uhkaavaksi. Ne eivät ala haukkumaan tai mene selän taakse, vaan ottavat asennon, joka kysyy, että oliko jotain asiaa?”, Tommy kertoo. 

Käyttö- ja näyttelylinjaisten koirien taipumukset 

Koirien jalostuksessa osa koirista on jalostettu koiran alkuperäistä käyttötarkoitusta, kuten paimentamista, metsästämistä tai kuorman vetämistä, silmällä pitäen. Jalostukseen on siis haluttu yksilöitä, joiden fyysiset ja psyykkiset ominaisuudet vastaavat hyvin koiran työn vaatimuksiin. Esimerkiksi suomenlapinkoirasta on jalostettu vahvan paimennusvietin omaavia käyttölinjaisia yksilöitä, jotka omaavat näyttelylinjaisia rodun edustajia niukemman karvapeitteen ja pidemmän kehon. 

Samaan aikaan osa koirista on kuitenkin osallistunut alkuperäisen käyttötarkoituksensa ulkopuolisiin asioihin, kuten koiraharrastuksiin. Lisäksi koiran ulkonäköön on saatettu kiinnittää enemmän huomiota ja koira on voinut viettää enemmän passiivista aikaa, kun työtehtäviä ei ole ollut. Tällöin jalostuskriteerit ovat poikenneet käyttölinjaisen koiran kriteereistä. 

”Ero näyttely- ja käyttölinjaisten koirien välillä voi olla todella suuri. Koirat voivat olla käytökseltään ja ulkonäöltään hyvinkin kaukana toisistaan. Käyttölinjaisella koiralla rotuominaisuudet ovat yleensä mahdollisimman viritettyjä”, Tommy toteaa. 

Monirotuisten koirien taipumukset 

Monirotuisilla koirilla tarkoitetaan koiria, joiden vanhemmat ovat kahden eri koirarodun edustajia. Monirotuisten koirien sisäsyntyisten taipumusten ennakoiminen voi olla haasteellista, jos koiran emon tai sen astuneen uroksen rodut eivät ole tiedossa.  

”Monirotuiset koirat ovat yllätyksellisiä. Taipumusten suhteen koirassa on yleensä molempia taipumuksia vanhemmiltaan. Sitten kun alkaa olla sekarotuisia, niin ei ole mahdollisuutta arvioida taipumuksia etukäteen. Voi katsoa, että on pystyt korvat, mutta se ei vielä kerro mitään”, Tommy huomauttaa. 

Uutta kotia etsivät rescue-koirat ovat usein monien eri koirarotujen sekoituksia. Koirien taustat voivat olla monenkirjavat; osa koirista on hylättyjä, pahoinpideltyjä tai esimerkiksi katukoiria. Koiran hankintaa pohtivan ei kannata päätyä rescue-koiraan säälistä. Sen sijaan on hyvä pysähtyä pohtimaan, mitä kovia kokeneelle koiralle voi tarjota. 

“Rescue-koirat ovat sellaisia, että sun pitää olla kiinnostunut koiran kuntoutustyöstä. Et voi ottaa rescue-koiraa samalla mentaliteetilla, kuin koiraa, jonka taustat ovat hyvin tiedossa. Vuorovaikutussuhde ihmiseen ei välttämättä ole kunnossa. Rescue-puolella on kuitenkin osaavaa jengiä töissä, joka osaa opastaa ja neuvoa”, Tommy korostaa. 

Koirarotu ja koiran kouluttaminen 

Koirien rotuominaisuudet ja persoonallisuudet voivat asettaa erilaisia tarpeita onnistuneelle koiran koulutukselle. Aivan kuten rodun sisäsyntyiset ominaisuudet, myös koiran yksilölliset persoonallisuuden piirteet liittyvät usein rotuun. 

Suomessa on esimerkiksi tutkittu erilaisten rotujen yhteyttä koirilla esiintyvään seitsemään persoonallisuuspiirteeseen: 

1. Epävarmuus 
2. Koulutettavuus ja keskittymiskyky 
3. Aggressiivisuus ja dominoivuus 
4. Energisyys 
5. Koirasosiaalisuus 
6. Ihmissosiaalisuus 
7. Määrätietoisuus 

Tutkimuksessa havaittiin taulukossa esitettyjä jakaumia eri rotujen välillä. Lue lisää tutkimuksesta täältä! Erilaiset persoonallisuuden piirteet voivat vaikuttaa koiran koulutukseen monin eri tavoin. Esimerkiksi korkean keskittymiskyvyn omaavalta koiralta voidaan harjoitellessa pyytää useampaa toistoa, kun taas matalan keskittymiskyvyn omaavan koiran kanssa harjoitukset kannattaa pätkiä maltillisiin toistomääriin. Jokaiseen rotuun mahtuu kuitenkin myös erilaisia yksilöitä! 

”Rankasta yleistyksestä huolimatta esimerkiksi kultaisen kanssa päästään aika helpolla. Perusrauhallisia, sosiaalisia, melko leikkisiä ja kestäviä, ei ylienergisiä säpsähtelijöitä. Sitten taas, jos ottaa vaikka lapinkoiran, niin johan rupeaa olemaan kapeampi latu. On haukkuherkkyyttä, motivaatio on ailahtelevaa, aktiiviset yksilöt ovat ajoittain vaikeasti hallittavissa, kun taas passiivisemmat yksilöt ovat vaikeasti motivoitavissa. Koirat vaativat enemmän, toisin sanoen asioita täytyy toteuttaa enemmän koiran tavalla”, Tommy toteaa. 

Ihmisten kokemat koirien käyttäytymishäiriöt ovat joissain tapauksissa koirien rotuominaisuuksia, jotka vain sattuvat ihmisen mielestä ilmenemään väärässä paikassa ja väärään aikaan. 

”On tosi hienoa seurata, miten koiran geneettiset taipumukset ohjaavat sitä alkuperäisessä työtehtävässä, kuten paimentamisessa. Kääntöpuolena on, että jos paimentaminen kohdistuu polkupyöriin, autoihin ja ohikulkijoihin, voi koira olla melkoinen kiusankappale”, Tommy pohtii. 

Koiran taipumukset eivät Tommyn mukaan katoa koulutuksen seurauksena minnekään, mutta koulutuksella voidaan vaikuttaa koiran käytökseen. 

”Koiran kouluttaminen ei ole pois sen rotuominaisuuksista.” 

”Siinä vaiheessa, kun viet paimenkoiran lampaille tai metsästyskoiran edestä pyrähtää lintu, onko koira kuulolla vai ei? Ainoa millä rotuominaisuuksia vastaan taistellaan näissä tilanteissa, on se, että oppimishistoria on kunnossa”, Tommy muistuttaa. 

Koiran kouluttaminen ei ole pois rotuominaisuuksista. Tommy onkin havainnut, että koirankoulutuksessa on kaksi ääripäätä suhtautumisessa koulutukseen ja koirien rotuominaisuuksiin. 

”Olen kouluttanut metsästyskoirien luoksetuloa – pelko oli kauhea, vain rohkeimmat uskaltautuivat mukaan. Pelättiin, että koiran vietti häviää. Ei kyllä häviä yhtään mihinkään. Osa ei siis uskalla koskea koiran käytökseen, kun taas osa uskoo, että kaikki on koulutettavissa. Lopulta kysymys on siitä, että koiraa voi kouluttaa, mutta sen rotuominaisuudet eivät häviä”, Tommy kertoo. 

Toisin sanoen, esimerkiksi liiallisen haukkuherkkää koiraa voi opettaa hiljaisemmaksi esimerkiksi korvaavalla käytöksellä, mutta haukkuherkkyys ei katoa koirasta. Kannattaa myös pohtia, onko järkevää hankkia äänekästä koiraa, jos etukäteen tietää, että haukkuminen saa verenpaineen nousemaan ja seinänaapurit hermostumaan. 

Uusi koiranpentu tulossa? Tiedämme, kuinka tärkeää on antaa pennulle paras mahdollinen alku ja siksi tarjoamme nyt jokaisen verkkokauppaostoksen yhteydessä pennuille suunnatun kuivaruoan kokeilupakkauksen (400g) kaupan päälle! Tutustu kampanjaan ja tilaa jo tänään!

Koiran koulutuksessa ja rotuominaisuuksissa tulisi muistaa, mitä koiran käytöstä vahvistaa esimerkiksi herkuilla, kosketuksella, kehuilla tai ylipäätään huomiolla – myös itse aktiviteetin mahdollistaminen voi toimia koiralle palkintona. Esimerkiksi rekikoirien riemulla ei ole rajaa, kun ne pääsevät vetämään kuormaa, olipa kyseessä omistajan vetäminen juoksulenkillä tai matkailijoiden kiidättäminen lumen keskellä. Rekikoirien kouluttamisessa erityistä huomiota kannattaakin kiinnittää remmikäyttäytymisen opettamiseen jo pienenä, jos tarkoituksena on kulkea koiran kanssa sen vetämättä. 

Määrittääkö koirarotu, mikä tekee koirasta onnellisen? Vastaus lienee ei, mutta on jopa esitetty, että esimerkiksi labradorin elimistöön vapautuu mielihyvää tuottavaa dopamiinia, kun se saa kantaa esinettä suussaan. 

Kuten aiemmin todettiin, kannattaa muistaa, että myös rotumääritelmien sisälle mahtuu erilaisia yksilöitä. Koiran käyttäytyminen ei lopulta ole ainoastaan geenien tai ympäristön tulos, vaan molemmat selittävät koiran käytöstä. Ei ole tavatonta, että perheeseen on esimerkiksi hankittu tuttu koirarotu, mutta yksilö osoittautuu lopulta varsin erilaiseksi kuin tuttu koira. 

”Ei niin, että naapurissa oli kiva labradori, otetaan sellainen. Olet nähnyt vain yhden rodun edustajan ja mahdollisesti vain ohimennen. Tällöin et oikeastaan tiedä mitään rodusta”, Tommy toteaa. 

Miten koirarotuihin voi tutustua?  

Sopivan koirarodun valitsemisessa Tommy korostaa pysähtymistä ja rotuun tutustumista. 

”Oikeastaan kaikki koirarodut ovat okei rotuja, mutta pitäisi tietää, mitä ottaa. Valitse itsellesi mieluisat rotuominaisuudet, ei koiran ulkonäköä. Puolestani koira voi olla vaikka vihreä, jos se on ominaisuuksiltaan sopiva”, Tommy naurahtaa. 

Tommy kannustaa sopivaa koirarotua etsiviä: 

• Hakeutumaan rodun hyvin tuntevien ihmisten seuraan ja keskustelemaan rodusta, esimerkiksi ottamalla yhteyttä kasvattajiin tai osallistumalla koiratapahtumiin. 
• Useampien rotua edustavien yksilöiden tarkkailua. 
• Vuorovaikutusta useamman eri rotuisen koiran kanssa. 

Kannattaa myös tutustua useampaan, samaa roturyhmää edustavaan koiraan. Esimerkiksi suosituista paimenkoirista löytyvät niin bordercolliet, australianpaimenkoirat kuin vaikkapa skotlanninpaimenkoiratkin. 

”Se on klassinen, että käydään vain katsomassa. Suosittelen, että menee kehien laidalle katsomaan rotuja ja juttelemaan rotua tuntevien kanssa siitä, millaista arki koiran kanssa on. Aika äkkiä omistajat kertovat, että kivaa, jatkaen sanalla ”mutta”. Nämä asiat, jotka tulevat sanan ”mutta” jälkeen ovat erityisesti niitä, joita ei löydy kirjoista tai kansista”, Tommy kertoo. 

Kannattaa myös perehtyä rodun jalostuksen tavoiteohjelmaan, jossa otetaan yleensä kantaa paitsi koiran ulkoiseen olemukseen myös luonteeseen. Toisin sanoen, millainen on rodun edustava yksilö. Rodun jalostuksen tavoiteohjelmia löytyy esimerkiksi Kennelliiton jalostustietojärjestelmästä  sekä useimpien rotuyhdistysten verkkosivuilta. 

”Jos käytöksestä tai luonneominaisuuksista ei ole mainittu tavoiteohjelmassa mitään, on rodun sisällä todennäköisesti valtava kirjo kaikenlaisia yksilöitä. Sitten kun menee johonkin käyttökoirarotuun, on tarkkaan kirjattu mitä tavoitellaan ja mitä ei tavoitella. Tämän jälkeen kannattaa miettiä, että miten tällainen koira käyttäytyy silloin kun se on tai ei ole hyvä rotunsa edustaja – miltä käytös näyttää arjessa?”, Tommy korostaa. 

Tutustu myös Koiran hankinta -artikkeliimme, josta löydät listauksen pohdittavista seikoista ennen koiran hankintaa sekä tietoa siitä, miten tunnistat vastuullisen koirankasvattajan. Lue lisää!

”Periaatteessa kaikki koirat käyvät kaikille, mutta vain periaatteessa. Käytännössä tulevat sellaiset seikat, kuten millainen perhekoira rotu on, millainen koiran asuinympäristö tulee olemaan ja montako tuntia koiran kouluttamiseen ja yhdessä tekemiseen voi päivittäin laittaa. Siinä vetää nopeasti itsensä kyykkyyn, jos ottaa vaikka käyttölinjaisen malinoisin, eikä ole perillä siitä, mitä tällainen koira tarvitsee”, Tommy toteaa. 

Lähteitä ja lisätietoa aiheesta kiinnostuneille 

Karppinen, S. (2019). Lemmikiksi monirotuinen koira. Art House. 

Kennelliitto https://www.hankikoira.fi/ ja rotutesti https://www.hankikoira.fi/rotutesti 

Kennelliitto Meille tulee pentu -kurssi sekä Tuleeko meille pentu? -kurssi https://digitassu.fi/login 

Romppainen, P., & Romppainen, T. (2010). Hyvä koira kotiin: Koirarodut ja koiran valinta rodun alkuperäisen käyttötarkoituksen mukaan. WSOY.